Liikunta on hyväksi kohtuudella. Joillakin se voi kuitenkin mennä liiallisuuksiin jopa vuosien ajan. Olemme pakkomielteisiä jahdatessamme täydellistä vartaloa. Ei ihminen kaiketi ole luotu itsensä ylimuokkaamiseen. Nykykulttuurimme pinnalliset odotukset ovat vääränlaista itsensäkehittämistä. Paineet siitä, että näyttäisit joltakin. Miksi? Mitä hyvää ulkonäkösi kenellekään tuo paitsi lisää vääränlaisia paineita?
Onko kyse oikeasti motivaatiosta ja terveyden vaalimisesta, vai egon pönkittämisestä ulkoisten ja häviävien ominaisuuksien kautta? Sopiiko asia ja elämäntapa sinulle yhä, kun olet vanha ja raihnainen? Millaisia asioita arvostat, kun olet ehtoon puolella? Tekisitkö yhä asioita, joita nyt teet, jos elämäsi päättyisi vaikka huomenna? Teetkö asioita saadaksesi huomiota itsesi ulkopuolelta vai täysin 100 % omaksi iloksi? Olisitko yhtä iloinen asiasi parissa ilman sosiaalista mediaa, tykkäyksiä ja egoa boostaavaa energiaa? Vai tunsitko ehkä kevyen huokauksen sisälläsi? Pettymyksen?
Jos elämä ei olisikaan tätä niin mitä se olisi?
Jos elämäsi ei rakentuisikaan sen varaan, että miltä näytät eri kuvakulmissa vaan siihen, kuka oikeasti olet? Miten toimisit toisin? Mitä asioita haluaisit tietää, mitä kertoa? Miten puhuisit? Miten esittelisit itseäsi ja olisiko siihen edes tarvetta?
Sinun tehtäväsi ei ole menestyä hinnalla millä hyvänsä vaan löytää itsesi – ja ehkä sitten menestyä. Luulemme tekevämme asioita, joita rakastamme. Silti pysähtyminen on vaikeaa ja elämä tuntuu suorittavalta. Jos olet onnellinen, miksi pysähtyminen on vaikeaa? Miksi on niin kiire eteenpäin, johonkin, jota ei ole?
Ehkä uskomussysteemimme on väärä? Ehkä se pohjautuu vääriin asioihin?
Ehkä olemme itseltämme hukassa ja siksi kaipaamme niin kovasti vahvistusta ulkopuolelta. Voisiko olla? Voisiko olla, että odotuksemme eivät vastaa realismia elämässämme? Mistä odotuksemme saavat alkunsa? Ovatko ne meidän omiamme ihan oikeasti vai alitajuinen hätähuuto väärästä polusta?
Alitajuntamme muistuttaa meitä niin hyvässä kuin pahassa. Alitajuiset viestit voivat ohjata tai eksyttää riippuen siitä, että miten hyvin erotat nämä äänet toisistaan. Eksyminen on helppoa. Sisäisen äänen seuraaminen vaatii rohkeutta ja uskallusta. Itsestään huolehtiminen on eri asia kuin itsensä piiskaaminen. Onko sinun vaikeaa erottaa nämä toisistaan? Uskotko vain olevasi tehokas, liikunnallinen ja itsellesi hyvä? Liikuntahan, lähes kaikessa muodossaan, mielletään hyväksi, mutta missä määrin se oikeasti on sitä?
Maija Luomala, SIELUKIRJOITTAMINEN®-prosessin kehittäjä
Heräsikö ajatuksia?
